Kauhajokelaisurheilijat menestyivät hiihtosuunnistuksen SM-kilpailuissa
Lukijoilta: Miksei puolustusministeri ole käskyttänyt hallitustaan?
Lukijoilta: Laadukkaat kasvatus- ja koulutuspalvelut ovat tärkeitä
Hartauskirjoitus: Luojan kiitos
Kauhajoella yli kuusisataa sai perustoimeentulotukea
ABC:n tontilla kaksi nosturia torstaina päivällä
Palokunta sai lauantai-iltana palohälytyksen lapsiperheen kotiin
Rattijuoppo törmäsi valaisintolppaan
Kurosilla eletään vuoroviikoin ”hunningolla”
Kauhajokelaisyhtiö osti seinäjokelaisen Vinolan
Aarne Lassilan edustaman sukupolven perintö
Kauhajoen kirkossa oli viime torstaina harras ja isänmaallinen tunnelma, kun kansa oli sotaveteraani Aarne Lassilan (103) ollessa kunniavieraana kokoontunut viettämään Talvisodan päättymisen 85-vuotismuistojuhlaa.
Alttarin edessä paloi 368 muistokynttilää, joista 334 laskettiin puoli tuntia kestäneen juhlan jälkeen pääkirkon sankarihaudoille. Kynttilöistä 24 vietiin ja laskettiin Nummijärven kirkon ja kymmenen Kauhajärven kirkon sankarihaudoille.
Juhlassa kirkkoherra Jouko Ala-Prinkkilä haastatteli vireää Aarne Lassilaa, joka muisteli lapsuuttaan Vimpelissä, yli kolme vuotta kestänyttä sotapalvelusta Jatkosodassa ja sodanjälkeistä elämää Kauhajoella. Muisteluissa oli mukana lämminhenkisyyttä ja huumoriakin. Kirkkojuhlan päätteeksi Suomen lippu lippuvartion keralla poistui kirkosta veteraani Lassilan kävellessä rollaatorinsa avulla heti jäljessä. Kauhajoen, Nummijärven ja Kauhajärven muistopatsaille vietävät seppeleet seurasivat perässä.
Jokaisella muistokynttilällä oli viejä, joka kantoi sen kirkon alttarin edestä sankarihaudalle ja laski sen kalleimman uhrin antaneitten miesten leposijalle. Muistojuhlan järjestelyiden vaatima ja kynttilänlaskijoiden vapaaehtoisjoukko oli suuri. Kiitos onnistuneesta muistojuhlasta jokaiselle siihen tavalla tai toisella osallistuneelle. Merkittävin kiitollisuuden osoitus kuuluu sotaveteraani Aarne Lassilalle.
Aarne Lassilan sekä muiden sodissa (Talvisota, Jatkosota ja Lapin sota) palvelleiden miesten periaatteena on ja on ollut: ”Veljeä ei jätetä”.
Mitä tuo periaate voisi tarkoittaa meidän jälkipolvien elämässä? Mielestäni sitä, että olemme kanssaihmisiä kohtaan vastuuntuntoisia ja rehellisiä, emme puhu toisista ihmisistä ilkeyksiä ja emmekä levitä huhupuheita, toimimme epäitsekkäästi, rakennamme sopua ja yhteistyötä.
Vastuuntunto, epäitsekkyys, sovun ja yhteistyön rakentaminen olivat rintamalla sodan kokeneiden ja rauhan tultua maata rakentaneiden sukupolvien saavutusten perusta. Nykyinen Suomi on rakennettu noiden arvojen pohjalle, toivottavasti me nykyiset sukupolvet emme hukkaa tuota perintöä.
Tuomas Koivuniemi
päätoimittaja
Kauhajoki-lehti
Aiheesta lisää:
Aarne Lassila oli yli kolme vuotta Jatkosodassa
Sankarivainajien kunniaksi sytytettiin kynttilät
Kauhajokelaisurheilijat menestyivät hiihtosuunnistuksen SM-kilpailuissa
Lukijoilta: Miksei puolustusministeri ole käskyttänyt hallitustaan?
Lukijoilta: Laadukkaat kasvatus- ja koulutuspalvelut ovat tärkeitä
Hartauskirjoitus: Luojan kiitos
Kauhajoella yli kuusisataa sai perustoimeentulotukea
ABC:n tontilla kaksi nosturia torstaina päivällä
Palokunta sai lauantai-iltana palohälytyksen lapsiperheen kotiin
Rattijuoppo törmäsi valaisintolppaan
Kurosilla eletään vuoroviikoin ”hunningolla”
Kauhajokelaisyhtiö osti seinäjokelaisen Vinolan