Tu­le­van py­hän evan­ke­liu­mis­sa ker­ro­taan, kuin­ka Jee­sus va­lit­si seit­se­män­kym­men­tä­kak­si ope­tus­las­ta ja lä­het­ti hei­dät edel­lään ky­liin ja kau­pun­kei­hin.

Hei­dän teh­tä­vä­nään oli koh­da­ta ih­mi­siä ja ker­toa, et­tä Ju­ma­lan val­ta­kun­ta on tul­lut lä­hel­le. (Luuk. 10:1-12)

Jee­sus ei siis lä­het­tä­nyt teh­tä­vään vain kah­ta­tois­ta apos­to­lia. Hän kut­sui suu­ren jou­kon ta­val­li­sia seu­raa­ji­aan. Jee­sus lä­het­ti ope­tus­lap­sen­sa toi­vot­ta­maan: ”Rau­ha täl­le ko­dil­le.” Maa­il­mas­sa, jos­sa le­vot­to­muus ja vas­tak­kai­na­set­te­lu tun­tu­vat li­sään­ty­vän, tämä teh­tä­vä on edel­leen ajan­koh­tai­nen.

Sama kut­su kuu­luu edel­leen. Seu­ra­kun­ta on Kris­tuk­sen kool­le kut­su­ma jouk­ko ih­mi­siä, jot­ka ku­kin omal­la pai­kal­laan voi­vat vie­dä eteen­päin rau­han sa­no­maa ja pal­vel­la omil­la lah­joil­laan. Kaik­kia tar­vi­taan.

Seu­ra­kun­nas­sam­me­kin tar­vi­taan eri­lai­sia ih­mi­siä pal­ve­lu­teh­tä­viin ja vas­tuun­kan­ta­jik­si. Mar­ras­kuun seu­ra­kun­ta­vaa­lit ovat yk­si tapa kan­taa vas­tuu­ta seu­ra­kun­nan yh­tei­ses­tä suun­nas­ta. Jo nyt on hyvä het­ki tu­tus­tua eh­dok­kai­siin ja hei­dän aja­tuk­siin­sa seu­ra­kun­nan elä­mäs­tä sekä sii­hen, mil­lai­sia lah­jo­ja ja nä­ke­myk­siä he voi­vat tuo­da seu­ra­kun­nan tu­le­vai­suu­den ra­ken­ta­mi­seen.

Vii­me kä­des­sä seu­ra­kun­nan tu­le­vai­suus ei kui­ten­kaan ole ih­mis­ten va­ras­sa. Se on Hä­nen kä­sis­sään, joka yhä kut­suu, lä­het­tää ja kul­kee omien­sa edel­lä.

Ru­kouk­sem­me on, et­tä Ju­ma­la an­taa seu­ra­kun­nal­le vii­saut­ta, kut­suu uu­sia vas­tuun­kan­ta­jia ja joh­dat­taa seu­ra­kun­taam­me myös tu­le­vi­na vuo­si­na.

Jou­ni Nie­mi