Opet­ta­ja, val­men­ta­ja ja kau­pun­gin­val­tuus­ton jä­sen Ur­po Paa­na­nen me­neh­tyi vä­hän yli vuo­si sit­ten 25.8.2025 an­ka­ran sai­rau­den mur­ta­ma­na Kau­ha­jo­el­la.

Hän oli syn­ty­nyt 7.5.1954 Ka­ri­jo­en Myr­kys­sä. Hau­dan le­poon hä­net las­ket­tiin Ka­ri­jo­en hau­taus­maal­le 20.9.2025.

Vas­tuun­kan­to sekä lii­kun­ta ja ur­hei­lu kuu­lui­vat maa­seu­tu­ky­läs­sä kas­va­neen po­jan elä­mään ai­van var­hais­lap­suu­des­ta as­ti. Mik­ko-isä oli SM-ta­son kei­hään­heit­tä­jä ja kei­häs­val­men­ta­ja, jo­ten myös Ur­po kil­pai­li la­jis­sa nuo­res­ta saak­ka ja toi­mi niin ikään val­men­ta­ja­na­kin vii­me vuo­siin saak­ka.

Per­heen hän pe­rus­ti sa­man ky­län ty­tön Tei­jan (o.s. Vii­ta­sa­lo) kans­sa. Nai­mi­siin he me­ni­vät 1976. Per­hee­seen syn­tyi kak­si poi­kaa Vil­le ja Juho.

Opet­ta­ja ja ak­tii­vi­nen va­paa­eh­toi­nen

Elä­män­työn­sä Ur­po teki opet­ta­ja­na. Hän opis­ke­li Tu­run yli­o­pis­ton opet­ta­ja­kou­lu­tus­lai­tok­sel­la Rau­mal­la ja val­mis­tui siel­tä 1981. Val­mis­tu­mi­sen jäl­keen hän toi­mi ko­ti­kun­nas­saan Kes­ki­ky­län kou­lul­la opet­ta­jan si­jai­se­na vuo­den ver­ran. En­sim­mäi­nen va­ki­tui­nen työ löy­tyi Lap­pa­jär­vel­tä, mis­sä per­he viet­ti kak­si vuot­ta.

Seu­raa­vak­si mat­ka suun­tau­tui Ku­rik­kaan opet­ta­jan töi­hin pa­rik­si vuo­dek­si, kun­nes Ka­ri­jo­en kou­lun reh­to­ri Topi Luo­ma hou­kut­te­li mie­hen töi­hin ko­ti­kon­nuil­le 1980-lu­vun puo­li­vä­lis­sä. Kym­me­nen vuot­ta hän toi­mi opet­ta­ja­na, kun­nes Luo­ma jäi eläk­keel­le. Ur­po va­lit­tiin reh­to­rik­si ja hän työs­ken­te­li teh­tä­väs­sä eläk­keel­le jää­mi­seen­sä vuo­teen 2016 saak­ka.

Ur­po oli pait­si las­ten am­mat­ti­kas­vat­ta­ja ja -val­men­ta­ja, mut­ta myös ak­tii­vi­nen yh­tei­siin asi­oi­hin vai­kut­ta­ja. Ka­ri­jo­en so­ta­ve­te­raa­niyh­dis­tys, Ka­ri­jo­en Tap­pa­ra ja Kau­ha­jo­en Kar­hu sekä po­li­tiik­ka­kin sai­vat hä­nes­tä ah­ke­ran va­paa­eh­tois­te­ki­jän.

Ur­pos­sa nä­kyi kas­vat­ta­jan ote. Las­ten ja nuor­ten val­men­ta­ja­na, ih­mis­ten kans­sa toi­mies­saan hän kuun­te­li, osa­si lem­pe­äs­ti kas­vat­taa ja opas­taa. Ku­ten tyt­tä­re­ni to­te­si ”Ur­po oli hyvä val­men­ta­ja, se osa­si kun­nol­la val­men­taa – opas­ti ja aut­toi mei­tä kär­si­väl­li­ses­ti ja rau­hal­li­ses­ti” sekä kan­nus­ti nuor­ta kei­hään­hei­ton sa­loi­hin. Muu­ten­kin hän osa­si ol­la suos­tut­te­le­va, ”ei­kö niin?”.

Oi­keu­den­mu­kai­nen ja kuun­te­le­va

Ur­po toi­mi Ka­ri­jo­el­la kun­nan­val­tuu­tet­tu­na ja -hal­li­tuk­ses­sa; myö­hem­min Kau­ha­jo­el­la­kin kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu­na sekä kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­ja­na vuo­det 2021-25. Oi­keu­den­mu­kai­seen, kuun­te­le­vaan ja asi­oi­hin pe­reh­ty­vään mie­heen luo­tet­tiin, mis­tä ker­too se­kin, et­tä hän oli Kau­ha­jo­el­la vii­me vuo­den ke­vään kun­ta­vaa­leis­sa ko­koo­muk­sen ää­ni­ha­ra­va.

Luon­to ja met­sä oli­vat hä­nel­le voi­ma­va­ra, niin liik­ku­ja­na kuin met­sä­no­mis­ta­ja­na. Kau­ha­jo­en kau­pun­ki­ku­vas­sa hän oli tut­tu näky pyö­räl­lä ja koi­ran kans­sa liik­ku­es­saan. Käsi hei­lah­ti, kun ajet­tiin au­tol­la ohi tai jos tul­tiin vas­taan kä­vel­len, hän py­säh­tyi vaih­ta­maan sa­nan tai kak­si. Ur­po osa­si huo­mi­oi­da ih­mi­set ja hä­nel­lä oli ai­na ai­kaa jää­dä kes­kus­te­le­maan, ky­sy­mään kuu­lu­mi­sia tai kan­nus­ta­maan.

Vil­pi­tön, us­kol­li­nen ja roh­kea

Va­ka­van sai­rau­den oi­reet tu­li­vat il­mi vii­me vuo­den al­ku­puo­lel­la. Ur­po kävi lää­kä­rin tut­ki­muk­sis­sa, min­kä myö­tä tie­to sai­rau­den va­ka­vuu­des­ta var­mis­tui maa­lis­kuus­sa. Lii­kun­nal­li­nen ja ak­tii­vi­nen elä­män­ta­pa oli­vat luo­neet hy­vän yleis­kun­non, min­kä an­si­os­ta hän sai elää va­loi­san ke­sän ki­vuis­ta huo­li­mat­ta.

Ur­po ker­toi sai­rau­des­taan avoi­mes­ti so­si­aa­li­sen me­di­an päi­vi­tyk­sis­sä. Hän piti ai­van vii­mei­siin päi­viin saak­ka ak­tii­vi­ses­ti yh­teyt­tä kans­saih­mi­siin, oli kiin­nos­tu­nut heis­tä ja in­no­kas kes­kus­te­li­ja, vaik­ka voi­mat oli­vat vä­he­ne­mäs­sä.

Use­at tois­sa­ke­sän kes­kus­te­lut pu­he­li­mes­sa sekä elo­kui­sel­la vie­rai­lu­käyn­nil­lä Pas­to­rin­tien ko­din ve­ran­nal­la kä­sit­te­li­vät usei­ta tee­mo­ja – elä­mä­nar­vo­ja, Kau­ha­jo­en ta­pah­tu­mia ja elin­voi­maa, ur­hei­lua, po­li­tiik­kaa, las­ten ja nuor­ten har­ras­tuk­sia sekä luon­toa.

Ur­po Paa­na­nen oli ih­mi­se­nä vil­pi­tön, us­kol­li­nen ja roh­kea. Ah­ke­ra työ­mies on pääs­syt le­poon. Kii­tos elä­mäs­tä­si.

Tuo­mas Koi­vu­nie­mi

ys­tä­vä­si