Kaksi mitalia Aikuisurheiluliiton talvimestaruuskisoista
Lukijan runo: Pieni elontaival
Lukijoilta: Valtiontalous vaatii realismia ja kasvua
Värkkööplassilla on Kauhajoella kolme yksikköä
Ruokamessuille teltta Nurmijärveltä
Lukijoilta: Valtiontalous vaatii realismia ja kasvua
VM:n budjettipäällikkö kertoi Kauppalehdelle (KL Digi 3.3.2026) haukkoneensa henkeä nähdessään uudet verokertymäennusteet.
Valtiovarainministeriön viime torstaina julkaisemassa valtiontalouden kehysehdotuksessa arvioidaan valtiontalouden alijäämien kasvavan merkittävästi tulevina vuosina aiempiin arvioihin nähden. Alijäämäarvioita on kasvattanut erittäin poikkeuksellinen lähes 3 miljardin euron romahdus arvioiduissa verokertymissä, kirjoittaa Kauppalehden toimittaja Olli Kuivaniemi kolumnissaan 4.3.2026.
”Valtiovarainministeriön ehdotus valtiontalouden kehyksiksi esittelee suunnitelman valtiontalouden suunnasta seuraavalle neljälle vuodelle.” (“Valtiovarainministeriön ehdotus valtiontalouden kehyksiksi vuosille 2027–2030”) Kehysehdotuksessa valtiontalouden alijäämän arvioidaan olevan keskimäärin 14,9 miljardia euroa vuodessa vuosina 2027–2030.
Valtiontalouden heikkeneminen osoittaa, että keskeinen ongelma ei ole pelkästään menojen hallitsematon kasvu, vaan myös verotulojen merkittävä aleneminen. Tällä on väistämättä vaikutuksia myös kuntien talouteen. Ansio- ja pääomatuloverojen sekä arvonlisäveron jääminen selvästi ennakoitua pienemmiksi kertoo talouden laaja-alaisesta heikkoudesta, ei yksittäisistä budjettivirheistä.
Tilanteeseen ei voida vastata lyhytnäköisillä leikkauksilla tai verokantojen mekaanisilla korotuksilla. Ilman talouskasvua veropohja ei vahvistu. Siksi finanssipolitiikan keskiössä on oltava kasvun edellytysten parantaminen: investointien ennustettavuus, työn tarjonnan vahvistaminen ja tuottavuutta lisäävät rakenneuudistukset.
Kasvun edellytysten parantaminen ei ole abstrakti iskulause, vaan joukko konkreettisia päätöksiä. Investointien osalta keskeistä on ennustettavuus: yritykset tarvitsevat varmuuden siitä, että verokohtelu ja sääntely eivät muutu kesken investointipäätösten. Tämä tarkoittaa pysyvämpää ja vaalikausien yli ulottuvaa linjaa erityisesti teollisissa ja puhtaan siirtymän investoinneissa sekä lupaprosessien aidosti määräaikaista käsittelyä. Talous ei kasva, jos hankkeet seisovat vuosia hallinnollisissa pullonkauloissa.
Työn tarjonnan vahvistaminen edellyttää, että lisätyö ja uralla eteneminen myös kannattaa. Erityisesti keskituloisten marginaaliverokiiloja on syytä keventää, sillä juuri näissä tuloluokissa verotuksen ja etuuksien yhteisvaikutus usein heikentää halukkuutta ottaa vastaan lisätyötä. Samalla työttömyysturvaa ja ansiotuloja on sovitettava joustavammin yhteen, jotta osa-aikatyö tai keikkaluonteinen työ ei johda kohtuuttomiin tulonmenetyksiin. Näillä ratkaisuilla vahvistetaan veropohjaa ilman verokantojen korotuksia.
Digitalisaatio voi tukea sekä kasvua että sopeutusta, mutta vain jos sen hyödyt myös realisoidaan. Julkisessa hallinnossa tämä tarkoittaa yhden luukun periaatetta kansalaisille ja yrityksille sekä viranomaisten välistä tiedonvaihtoa oletuksena. Tuottavuuden kasvu ei saa jäädä yksittäisten organisaatioiden sisäiseksi eduksi, vaan sen on näyttävä myös julkisten menojen kasvun hillintänä.
Samanaikaisesti julkista taloutta on sopeutettava pysyvästi. Velkaantumisen hillitseminen edellyttää menokasvun rakenteellista rajoittamista, mukaan lukien päällekkäisten tukien, automaattisten indeksikorotusten ja tehottomien rakenteiden tarkastelua ja niihin puuttumista. Digitalisaatio ja palvelutuotannon tehostaminen tarjoavat säästömahdollisuuksia ilman peruspalvelujen heikentämistä.
Ennusteiden nopea heikkeneminen korostaa tarvetta varautua epävarmuuteen ja vahvistaa julkisen talouden puskuria. Valtiontalous ei kestä uusia ennakoimattomia shokkeja.
Suomen talous ei korjaannu toiveajattelulla eikä jatkuvalla velaksi elämisellä. Julkisen vallan perustehtävä ei ole kasvattaa menoja tai paikata rakenteellisia ongelmia tilapäisillä ratkaisuilla, vaan huolehtia talouden vakaudesta ja sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Tämä edellyttää selkeää arvovalintaa: menojen kasvu on saatava hallintaan, työn ja yrittämisen on oltava aina kannattavaa, ja velkaantuminen on käännettävä laskuun. Ilman kurinalaista talouspolitiikkaa, ennakoitavia pelisääntöjä ja vastuuta julkisen rahan käytöstä Suomi ajautuu yhä uudelleen kriiseihin, joiden lasku siirretään tuleville sukupolville. Tämä tie ei ole kestävä – eikä hyväksyttävä.
Timo Laitila
Pohjanmaan Kokoomuksen piirihallituksen jäsen
Kauhajoki
Kaksi mitalia Aikuisurheiluliiton talvimestaruuskisoista
Lukijan runo: Pieni elontaival
Lukijoilta: Valtiontalous vaatii realismia ja kasvua
Värkkööplassilla on Kauhajoella kolme yksikköä
Ruokamessuille teltta Nurmijärveltä