Ter­vei­siä Ka­na­dan syys­ke­sän ar­jes­ta. Kou­lu­lais­ten ke­sä­lo­maa on tääl­lä kes­ki­mää­rin vie­lä va­jaa kuu­kau­si jäl­jel­lä.

Mo­nen aja­tuk­set ovat edel­leen lo­mas­sa ja läm­pi­mis­sä säis­sä, mut­ta ar­keen mah­tuu myös huo­lia ja toi­vei­ta pa­rem­mas­ta. Pu­het­ta riit­tää inf­laa­ti­os­ta, ta­lou­des­ta ja luon­non­mul­lis­tuk­sis­ta.

Ruo­ka on kal­lis­ta. Tämä to­te­a­mus pä­tee niin Ka­na­das­sa kuin Suo­mes­sa. Asi­aa päi­vi­tel­les­sä­ni sil­mii­ni osui käyt­tä­mäs­sä­ni mar­ke­tis­sa nau­dan­li­haa Aust­ra­li­as­ta ja Uu­des­ta-See­lan­nis­ta. Se oli huo­mat­ta­vas­ti ka­na­da­lais­ta li­haa hal­vem­paa, pai­koin jopa puo­leen hin­taan. Liha oli li­säk­si vä­hä­ras­vais­ta ja pit­käl­ti lai­dun­ruo­kin­nal­la tuo­tet­tua.

Ko­ti­mai­nen ja lä­hi­ruo­ka

En­sim­mäi­nen aja­tuk­se­ni oli: mi­ten laa­du­kas toi­sel­ta puo­lel­ta maa­il­maa tuo­tu liha voi ol­la pai­kal­lis­ta hal­vem­paa?

Ka­na­da­lai­sen nau­dan­li­han hin­ta on ol­lut ai­na­kin tääl­lä ko­ti­kau­pun­gis­sam­me kor­kea jo pit­kään. Kar­ja­mää­rät ovat pie­nen­ty­neet sa­maan ai­kaan, kun re­hun, työ­voi­man ja muun tuo­tan­non kus­tan­nuk­set ovat nous­seet. Yk­si suu­ri syy on pit­kään jat­ku­nut kui­vuus län­ti­sis­sä pro­vins­seis­sa, jois­sa tuo­te­taan suu­rin osa Ka­na­dan nau­dan­li­has­ta.

Aust­ra­li­as­sa ja Uu­des­sa-See­lan­nis­sa kar­jaa puo­les­taan kas­va­te­taan laa­joil­la lai­tu­mil­la. Vil­ja­re­hua ja si­sä­ti­lo­ja tar­vi­taan vä­hem­män kuin Ka­na­das­sa, mikä alen­taa tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sia. Eri­tyi­ses­ti Aust­ra­li­as­sa nau­ta­kar­jan tuo­tan­to-olot ovat ol­leet vii­me ai­koi­na suo­tui­sat.

Va­paa­kaup­pa­so­pi­mus­ten an­si­os­ta liha pää­see Ka­na­daan tie­tyin eh­doin il­man tul­lia. Kun suu­ret vii­len­ne­tyt erät kul­je­te­taan me­rit­se, rah­din osuus li­ha­ki­loa koh­den jää yl­lät­tä­vän pie­nek­si. Suo­mes­sa vas­taa­vaa tuon­tia ra­joit­ta­vat EU:n tuon­ti­kiin­ti­öt ja tul­lit. Tämä yl­lät­ti mi­nut, sil­lä tuo­rees­sa muis­tis­sa ovat uu­ti­set Suo­men li­han­tuo­tan­non on­gel­mis­ta.

Maa­il­man­kau­pan lo­giik­ka tun­tuu jos­kus nu­rin­ku­ri­sel­ta: ko­ti­mai­nen tai lä­hi­ruo­ka ei vält­tä­mät­tä ole­kaan kau­pan edul­li­sin­ta ruo­kaa.

Pit­kät vä­li­mat­kat

Pit­kät vä­li­mat­kat nä­ky­vät Ka­na­das­sa muu­ten­kin kuin ruo­ka­kau­pan hyl­lyl­lä. Toi­nen ajan­koh­tai­nen pu­hee­nai­he ovat ol­leet val­ta­vat met­sä­pa­lot.

Sa­vua ja pai­koin tuh­kaa­kin on kul­keu­tu­nut il­ma­vir­taus­ten mu­ka­na jopa tu­han­sien ki­lo­met­rien pää­hän. Naa­pu­ris­sam­me on vä­läy­tel­ty pe­rä­ti Ka­na­daan koh­dis­tu­via vaa­ti­muk­sia sa­vu­hait­to­jen vuok­si. Puhe kuu­los­taa eri­koi­sel­ta, sil­lä savu ei tun­ne val­ti­oi­den ra­jo­ja, ei­vät­kä met­sä­pa­lot ole tun­te­mat­to­mia naa­pu­ris­sam­me­kaan.

Ka­na­da on pe­rin­tei­ses­ti lä­het­tä­nyt ka­lus­toa ja hen­ki­lös­töä naa­pu­rin­sa avuk­si, esi­mer­kik­si Ka­li­for­ni­aa rii­vaa­viin maas­to­pa­loi­hin usei­na vuo­si­na. Täs­tä huo­li­mat­ta met­sä­pa­lo­jen sa­vus­ta­kin näyt­tää löy­ty­neen uu­si pe­rus­te Ka­na­daan koh­dis­tu­vil­le tul­leil­le. Vaik­ka sää on ol­lut läm­min, Ka­na­dan ja Yh­dys­val­to­jen vä­lit ovat en­nä­tyk­sel­li­sen jää­tä­vät.

Met­sä­pa­lot ovat ko­e­tel­leet myös Eu­roop­paa, mut­ta Suo­mi on sääs­ty­nyt niil­tä ver­ra­ten hy­vin. Ka­na­da ja Suo­mi si­jait­se­vat suu­rel­ta osin sa­mal­la poh­joi­sel­la ha­vu­met­sä­vyö­hyk­keel­lä, mut­ta pa­lot ovat ai­van eri mit­ta­luok­kaa. Suu­rim­mat erot löy­ty­vät alu­ei­den koos­ta, saa­vu­tet­ta­vuu­des­ta ja sam­mu­tus­mah­dol­li­suuk­sis­ta.

Met­sä­pa­lot

Ka­na­dan bo­re­aa­li­nen vyö­hy­ke kat­taa noin 552 mil­joo­naa heh­taa­ria. Sii­hen kuu­luu met­sien li­säk­si jär­viä, kos­teik­ko­ja ja muu­ta puu­ton­ta alu­et­ta. Var­si­nais­ta met­sä­maa­ta on mää­ri­tel­mäs­tä riip­pu­en noin 270–280 mil­joo­naa heh­taa­ria.

Suo­men ko­ko­nais­pin­ta-ala on noin 34 mil­joo­naa ja met­sä­a­la noin 23 mil­joo­naa heh­taa­ria. Ka­na­dan bo­re­aa­li­nen vyö­hy­ke on si­ten yli 16 ker­taa Suo­men ko­koi­nen, ja met­sä­maa­ta Ka­na­das­sa on noin 12 ker­taa Suo­men met­sä­a­lan ver­ran.

Suo­mes­sa ti­heä tie­ver­kos­to, asu­tus ja ve­sis­töt hel­pot­ta­vat met­sien saa­vu­tet­ta­vuut­ta. Pa­lot ha­vai­taan no­pe­as­ti, ja sam­mu­tus­työt pääs­tään yleen­sä aloit­ta­maan jo var­hai­ses­sa vai­hees­sa.

Ka­na­das­sa suu­rin osa bo­re­aa­li­ses­ta alu­ees­ta on tie­tön­tä ja lä­hes asu­ma­ton­ta erä­maa­ta, jon­ne yleen­sä pää­see vain len­tä­en. Kaik­kien pa­lo­jen sam­mut­ta­mi­nen ei ole mah­dol­lis­ta, jo­ten voi­ma­va­rat kes­ki­te­tään ih­mis­ten, asu­tuk­sen ja tär­ke­än inf­rast­ruk­tuu­rin suo­je­le­mi­seen.

Ka­na­dan en­nä­tyk­sel­li­se­nä pa­lo­vuon­na 2023 pa­loi noin 15-17 mil­joo­naa heh­taa­ria. Se vas­ta­si suun­nil­leen kah­ta kol­ma­so­saa Suo­men koko met­sä­a­las­ta – yh­den vuo­den ai­ka­na.

Suo­mes­sa pa­lot jää­vät ta­val­li­ses­ti al­le heh­taa­rin ko­koi­sik­si. Ka­la­jo­el­la vuon­na 2021 pa­la­nut­ta run­saan 200 heh­taa­rin alu­et­ta pi­det­tiin Suo­men olois­sa poik­keuk­sel­li­sen suu­re­na. Tätä kir­joit­ta­es­sa­ni yk­si Luo­teis-On­ta­ri­on pa­lois­ta on kas­va­nut yli 300 000 heh­taa­rin laa­jui­sek­si ja le­vi­ää edel­leen hal­lit­se­mat­to­ma­na.

Pa­lon vuok­si eva­kuo­i­tu­na on muun mu­as­sa noin 400 asuk­kaan Whi­te­san­din re­ser­vaat­ti, joka on ai­na­kin tois­tai­sek­si sääs­ty­nyt tu­lel­ta. Lä­hei­nen, va­jaan 30 asuk­kaan Na­ma­y­goo­si­sa­ga­gu­nin al­ku­pe­räis­kan­sa­yh­tei­sö, joka tun­ne­taan myös ni­mel­lä Col­lins, sen si­jaan pa­loi maan ta­sal­le.

Hen­ki­lö­va­hin­goil­ta väl­tyt­tiin. Pääl­lik­kö He­len Paa­vo­lan mu­kaan asuk­kaat sai­vat no­pe­as­ti lä­hes­ty­väs­tä pa­los­ta vain tun­nin va­roi­tuk­sen ja pe­las­tau­tui­vat vii­me het­kel­lä ve­neil­lä. Tätä kir­joit­ta­es­sa­ni On­ta­ri­os­sa on noin 150 ak­tii­vis­ta met­sä­pa­loa, joi­den yh­teen­las­ket­tu pa­lo­a­lue ylit­tää 700 000 heh­taa­ria.

Ka­na­das­sa mit­ta­kaa­va muut­taa kai­ken. Aust­ra­li­a­lai­nen nau­dan­li­ha voi mat­kus­taa val­ta­me­ren yli ja pää­tyä pai­kal­lis­ta li­haa hal­vem­pa­na kau­pan hyl­lyl­le. Syr­jä­seu­dul­la sa­la­man sy­tyt­tä­mä met­sä­pa­lo voi puo­les­taan kas­vaa Suo­men suu­rim­piin met­sä­pa­loi­hin ver­rat­tu­na mo­ni­tu­hat­ker­tai­sek­si.

Maa­il­ma on ku­tis­tu­nut, mut­ta Ka­na­da ei.

Hy­vää syys­ke­sää

toi­vot­taa Pin­nan Pasi Ka­na­dan Kul­mil­ta