Ka­na­dal­la ja Yh­dys­val­loil­la on pit­kä yh­tei­nen his­to­ria. Ol­laan ol­tu par­haim­mat ka­ve­rit käy­tän­nös­sä vuo­den 1815 Gen­tin rau­has­ta saak­ka, il­man isom­pia eri­mie­li­syyk­siä tai ka­ha­koi­ta.

Sa­ma­nai­kai­ses­ti, kun Ka­na­da it­se­näis­tyi as­teit­tain Bri­teis­tä, suh­teet Yh­dys­val­toi­hin kas­voi­vat ja ke­hit­tyi­vät.

Ka­na­dal­la oli kes­kei­nen roo­li NATO:n pe­rus­ta­mi­ses­sa sekä tii­vis yh­teis­työ Poh­jois-Ame­ri­kan il­ma­puo­lus­tuk­sen suh­teen Yh­dys­val­to­jen kans­sa. Ka­na­da-USA -raja on yleen­sä no­tee­rat­tu maa­il­man pi­sim­mäk­si ja rau­hal­li­sim­mak­si, ja oli ihan vii­me vuo­si­kym­me­nil­le saak­ka suu­rel­ta osin val­vo­ma­ton. Rau­taa täl­le ra­jal­le ei ol­la lä­he­tet­ty kum­man­kaan toi­mes­ta. Droo­ne­ja ja val­von­taa kyl­lä­kin kas­va­vis­sa mää­rin ihan vii­me vuo­si­na: huu­meet, ri­kol­li­set ja lai­ton maa­han­tu­lo on tul­lut mo­lem­mil­le uu­dek­si rie­sak­si, vaik­ka on­kin lu­ku­mää­räl­tään pro­sen­tin mur­to-osia ver­rat­tu­na Mek­si­kon ra­jaan.

Ka­na­dan ja Yh­dys­val­to­jen ta­lou­det ovat eri­to­ten va­paa­kaup­pa­so­pi­mus­ten avul­la kie­tou­tu­neet tiu­kas­ti toi­nen toi­seen­sa, hy­vä­nä esi­merk­ki­nä au­to­te­ol­li­suus. Enem­mis­töl­le USA:n osa­val­ti­ois­ta Ka­na­da on suu­rin kaup­pa­kump­pa­ni. Ko­ko­nai­suu­des­saan kaup­pa 2023 oli 1,077 bil­joo­naa Ka­na­dan dol­la­ria, jos­ta Ka­na­dan vien­ti Yh­dys­val­toi­hin 593 mil­jar­dia ja Yh­dys­val­to­jen vien­ti Ka­na­daan 484 mil­jar­dia. Yh­dys­val­tain vien­nis­tä vain 18 pro­sent­tia me­nee Ka­na­daan, mut­ta Ka­na­dan vien­nis­tä pe­rä­ti 77 pro­sent­tia Yh­dys­val­toi­hin.

It­se per­hee­ni kans­sa os­tam­me ka­maa jen­keis­tä sään­nöl­li­ses­ti. Ku­ten suu­rin osa ka­na­da­lai­sis­ta, asum­me lä­hel­lä val­ta­kun­nan ra­jaa, ja usein nou­dam­me os­tok­sem­me Min­ne­so­tan puo­lel­ta, Ry­den’s ra­ja­kau­pas­ta: lä­he­tys­kus­tan­nuk­set ovat mo­nes­ti il­mai­set USA:n si­säi­ses­ti, ja joi­ta­kin ta­va­roi­ta ei myy­dä suo­raan Ka­na­daan.

Ra­jal­la mak­sam­me ta­va­rois­ta Ka­na­dan HST-ve­ron 13 pro­sent­tia, mei­dän ver­sio al­vis­ta. Tämä on ol­lut hy­vin yleis­tä mo­nel­le vii­mei­set rei­lut 30 vuot­ta. Mei­dän ar­kea, eh­kä­pä pian en­tis­tä?

Ka­na­dan riip­pu­vuus Yh­dys­val­lois­ta on hä­kel­lyt­tä­vän suu­ri. Ka­na­dal­la on pal­jon kaik­kea ja naa­pu­ri­na on maa­il­man suu­rin ta­lous. Ase­tel­ma on ol­lut täy­del­li­nen myyn­tiin Yh­dys­val­toi­hin. Sa­la­ka­va­la hait­tail­miö on kas­va­nut si­ten, et­tä Ka­na­dan si­säi­set mark­ki­nat ovat yl­lät­tä­vän jäy­kät joh­tu­en pro­vins­sien sään­te­lyis­tä. Tuot­teet ja pal­ve­lut ei­vät lii­ku kit­kat­to­mas­ti pro­vins­seis­ta toi­siin. Tyh­mää.

On las­ket­tu et­tä Ka­na­dan ta­lous voi­si kas­vaa jopa 200 mil­jar­dia sekä las­kea hin­to­ja ja pa­ran­taa tuot­ta­vuut­ta, jos pro­vins­sien vä­li­siä es­tei­tä ja sään­te­lyä voi­tai­siin vä­hen­tää tai pois­taa. Ka­na­dal­la ei ole omas­ta ta­kaa ka­pa­si­teet­tia ja­los­taa omaa öl­jy­ään. Li­säk­si maan oma si­säi­nen itään suun­tau­tu­va put­kis­to puut­tuu ko­ko­naan, ja län­si­ran­ni­kol­le vie­vä ka­pa­si­teet­ti on riit­tä­mä­tön­tä. Myös tyh­mää.

On ol­lut lii­an help­poa lii­an pit­kään teh­dä kaup­paa vain Yh­dys­val­tain kans­sa. Äl­lis­tyt­tä­vä 97 pro­sent­tia Ka­na­dan öl­jyn tuo­tan­nos­ta myy­dään jenk­kei­hin, jos­sa suu­rek­si osak­si se myös ja­los­te­taan. Yh­dys­val­tain tuon­ti­raa­ka­öl­jys­tä 60 pro­sent­tia tu­lee Ka­na­das­ta, va­jaa 5 mil­joo­naa bar­re­lia päi­väs­sä. Vaik­ka USA on nyt öl­jyn suh­teen oma­va­rai­nen, sen ja­los­ta­mot ovat pää­o­sin teh­ty Ka­na­dan ja Ve­ne­zu­e­lan kal­tais­ta ras­kas­ta raa­köl­jyä var­ten en­nen omaa vii­me­vuo­si­na ra­jus­ti kas­va­nut­ta ”frac­king” tuo­tan­to­me­ne­tel­mää, joka tuot­taa ke­vyt­tä raa­ka­öl­jyä. Omaa ja tuon­ti­öl­jyä yh­dis­tel­len ja­los­ta­mot te­ke­vät isoa bis­nes­tä maa­il­man­laa­jui­ses­ti lop­pu­tuot­teil­laan.

Täs­tä kai­kes­ta on kas­va­nut han­hi, joka on mu­ni­nut kul­ta­mu­nia Ka­na­dal­le ja Yh­dys­val­loil­le vuo­si­kym­me­niä. Nyt näyt­tää sil­tä, et­tä uu­si pre­si­dent­ti, har­kit­se­mat­to­mas­ti, on sitä miel­tä, et­tä han­hi pi­tää tap­paa ja sen si­säl­tä löy­tyy vie­lä­kin isom­pia rik­kauk­sia. Tyh­mä uhit­te­lu ja uh­kien täy­tän­töön­pa­no on täs­sä sitä kul­ta­han­hen teu­ras­tus­ta, jota vie­lä kui­ten­kaan ei ole ko­ko­nai­suu­des­sa on­nek­si ta­pah­tu­nut. Se voi­daan edel­leen vält­tää.

Hel­mi­kuun en­sim­mäi­se­nä päi­vä­nä ka­na­da­lai­set he­rä­si­vät, pet­tyi­vät, suut­tui­vat ja aloit­ti­vat kes­kus­te­lun täs­tä kai­kes­ta, kun tul­li­ty­kil­lä am­mut­tiin en­si lau­kauk­sia ja to­kai­sut su­ve­re­ni­teet­ti­äm­me vas­taan tois­tui­vat. Tä­hän saak­ka koh­te­li­aas­ti seu­rat­tiin. Jo­tain hy­vää­kin on se, et­tä Ka­na­dan si­säi­ses­ti va­lo­kei­la on vih­doin­kin asi­ois­sa, jois­sa ne oli­si­vat pi­tä­neet ol­la jo vuo­sia sit­ten. Tä­män ak­ti­voi­mi­seen tar­vit­tiin leik­ki­pi­han kiu­saa­ja ja luot­ta­muk­sen lu­his­tu­mi­nen naa­pu­riin. Nyt on al­ka­nut va­rau­tu­mi­nen. Moni vält­tää jo ak­tii­vi­ses­ti yh­dys­val­ta­lais­ten tuot­tei­den ja pal­ve­lui­den os­toa. Sen ver­ran jurp­pii.

Mie­les­tä­ni nyt al­kaa ylit­ty­mään se raja, jol­loin pel­kän oman maan etua jah­da­tes­sa tu­ho­taan myös pa­ra­dok­saa­li­ses­ti oman maan etu. Jos Yh­dys­val­lat te­kee sen vir­heen, et­tä vie­raan­nut­taa it­ses­tään en­sim­mäi­se­nä van­hat, hy­vät ja luo­tet­ta­vat kump­pa­nin­sa, niin sil­loin sa­ha­tes­sa kat­ke­aa myös se ok­sa jol­la it­se kö­köt­tää, ja tul­laan ry­mi­näl­lä alas ko­vaa ja kor­ke­al­ta ki­vu­li­ain seu­rauk­sin. Mikä pa­hin­ta, täs­sä törp­pöi­lys­sä voi sama saha ka­ra­ta niin, et­tä kuu­si, jos­sa moni muu­kin maa­il­mas­sa ma­jai­lee, kaa­tuu rys­ky­en, ja kär­si­mys­tä riit­tää kai­kil­le, jos ar­voi­sa lu­ki­ja sal­lit ver­taus­ku­val­li­sen vään­tö­ni.

Ete­läi­ses­sä naa­pu­ris­sam­me on pal­jon haas­tei­ta ja mo­nel­le tar­vit­ta­val­le muu­tok­sel­le on toki ti­laus­ta. Vie­lä ei ole lii­an myö­häis­tä vält­tää to­del­la iso­ja vir­hei­tä.

Hy­vää ke­vät­tal­vea toi­voo,

Pin­nan Pasi

Ka­na­das­ta