Kuka on ih­mi­sen Poi­ka? - ky­sy­mys, jon­ka Jee­sus ky­syi ope­tus­lap­sil­taan, sai ope­tus­lap­set ajat­te­le­maan, mitä muut hä­nes­tä sa­no­vat. Ope­tus­las­ten oli help­po väl­tel­lä tuo­ta vai­ke­aa ky­sy­mys­tä siir­tä­mäl­lä vas­tuun niil­le, joi­den he oli­vat kuul­leet pu­hu­van asi­as­ta. Ky­sy­mys muut­tui kui­ten­kin hen­ki­lö­koh­tai­sek­si ja haas­toi ope­tus­las­ten omaa ajat­te­lua, kun Jee­sus ky­syi­kin: ”En­tä te?”, ”Kuka minä tei­dän mie­les­tän­ne olen?”

Tuo ky­sy­mys pal­jas­taa jo­tain mer­kit­tä­vää; ope­tus­lap­set ei­vät to­del­la tien­neet, kuka hän oli. He ei­vät it­se ol­leet miet­ti­neet asi­aa, vaik­ka oli­vat­kin ih­me­tel­leet sitä. He kyl­lä seu­ra­si­vat Jee­sus­ta, mut­ta ei­vät eh­kä ko­ke­neet tar­peel­li­sek­si miet­tiä asi­aa tar­kem­min, ai­na­kaan en­nen tuo­ta ti­lan­net­ta. Vas­ta sil­loin he al­koi­vat poh­ti­maan, kuka hän to­del­la on.

Ope­tus­lap­sis­ta ai­no­as­taan Pie­ta­ri osa­si vas­ta­ta tuo­hon yl­lät­tä­vään ky­sy­myk­seen: ”Sinä olet Mes­si­as, elä­vän Ju­ma­lan Poi­ka”. Tä­hän Jee­sus vas­ta­si, et­tei Pie­ta­ri ole ky­en­nyt saa­maan vas­taus­ta it­ses­tään, vaan Ju­ma­lal­ta, joka it­se on il­moit­ta­nut tä­män hä­nel­le. Sa­moin em­me me­kään löy­dä vas­taus­ta tuo­hon ky­sy­myk­seen mui­den pu­heis­ta tai maa­il­mas­ta. Se ei ole pelk­kää tie­toa tai mie­li­pi­de. Us­ko on lah­ja, jon­ka Ju­ma­la syn­nyt­tää ih­mi­ses­sä.

Mitä jos Jee­sus esit­täi­si si­nul­le sa­man ky­sy­myk­sen kuin ope­tus­lap­sil­leen: ”Kuka minä tei­dän mie­les­tän­ne olen?”

Me­kään em­me vält­tä­mät­tä mie­ti kuka Jee­sus to­del­la on meil­le tai mi­nul­le. Kuu­lem­me ja kuun­te­lem­me usein, mitä muut hä­nes­tä ajat­te­le­vat, mut­ta em­me ai­na py­säh­dy it­se poh­ti­maan tuo­ta ky­sy­mys­tä. Sik­si se saat­tai­si siis yl­lät­tää mei­dät, sa­mal­la ta­val­la kuin se yl­lät­ti ope­tus­lap­set­kin. Se lait­taa mei­dät miet­ti­mään omaa suh­det­tam­me Jee­suk­seen. Kun vas­taam­me ky­sy­myk­seen, em­me ra­ken­na us­ko­am­me omien voi­ma­va­ro­jem­me va­raan, vaan Kris­tuk­seen, joka kan­taa jo­kais­ta hä­neen us­ko­vaa.

Lau­ra Pih­la­ja

ke­sä­työn­te­ki­jä

Kau­ha­jo­en seu­ra­kun­ta