JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
2039
Blogi
1.1.2026 14.00

Har­taus­kir­joi­tus: Kai­kel­la on ai­kan­sa

Kun vuo­si vaih­tuu, aja­tuk­set kul­ke­vat men­nee­seen ja kään­ty­vät myös koh­ti sitä, mikä on edes­sä.

Yh­del­le ku­lu­nut vuo­si on voi­nut tun­tua ras­kaal­ta, toi­sel­le mer­ki­tyk­sel­li­sel­tä ja hy­väl­tä. Useim­mil­le se lie­nee ol­lut se­koi­tus mo­nen­lai­sia tun­to­ja.

Raa­ma­tus­sa Saar­naa­jan kir­jas­sa to­de­taan, et­tä kai­kel­la on ai­kan­sa: ”Ai­ka it­keä ja ai­ka nau­raa, ai­ka va­lit­taa ja ai­ka tans­sia, ai­ka hei­tel­lä ki­viä ja ai­ka ne ke­rä­tä, ai­ka sy­leil­lä ja ai­ka ol­la eros­sa, ai­ka et­siä ja ai­ka ka­dot­taa… ai­ka ol­la vai­ti ja ai­ka pu­hua, ai­ka ra­kas­taa ja ai­ka vi­ha­ta, ai­ka on so­dal­la ja ai­kan­sa rau­hal­la…” (Saar­naa­ja 3).

Osa näis­tä ajois­ta tu­lee elä­määm­me täy­sin pyy­tä­mät­tä. Ku­kaan ei va­raa ka­len­te­riin ai­kaa sai­rau­del­le, me­ne­tyk­sel­le tai yk­si­näi­syy­del­le. Ne aset­tu­vat osak­si elä­määm­me ha­lu­sim­me­pa tai em­me. Näis­sä koh­dis­sa nou­see esiin se, mi­hin lo­pul­ta tur­vaam­me. Ju­ma­la kan­taa myös sen, mikä tuli elä­määm­me pyy­tä­mät­tä, ja py­syy lä­hel­lä sil­loin­kin, kun em­me it­se jak­sa.

Elä­mäs­sä on myös pal­jon sel­lais­ta, mi­hin voim­me vai­kut­taa ja jois­sa muu­tos voi­si teh­dä hy­vää. Jol­la­kin se voi liit­tyä työ­hön tai opis­ke­luun, toi­sel­la per­heen ti­lan­tee­seen, kol­man­nel­la omaan si­säi­seen maa­il­maan, pel­koi­hin, toi­vei­siin tai sii­hen, mitä on vai­kea sa­noit­taa edes it­sel­le. Ju­ma­la tun­tee ne kaik­ki ja nä­kee koko elä­mäm­me. Hä­nen luok­seen saa tul­la sel­lai­se­na kuin on, kes­ke­ne­räi­se­nä, et­si­vä­nä ja vä­sy­nee­nä­kin.

Vuo­den­vaih­tee­seen lii­tet­ty raa­ma­tun­koh­ta muis­tut­taa: “Her­ran ar­moa on se, et­tä vie­lä eläm­me” (Va­lit. 3:22). Jo­kai­nen uu­si aa­mu ja jo­kai­nen uu­si vuo­si on lah­ja. Em­me tie­dä, mitä tu­le­va vuo­si tuo tul­les­saan, mut­ta sen tie­däm­me, et­tä em­me kul­je yk­sin. Ju­ma­la on ol­lut kans­sam­me men­nee­nä vuon­na, ja hän kul­kee kans­sam­me myös tu­le­va­na. Hän ei kat­so elä­määm­me si­vus­ta, vaan kul­kee rin­nal­lam­me kai­kis­sa elä­män­ti­lan­teis­sa. Sik­si ru­koi­lem­me siu­naus­ta tu­le­vaan vuo­teen ja luo­tam­me sii­hen, et­tä hän, joka on näh­nyt jo­kai­sen päi­väm­me tä­hän­kin as­ti, nä­kee myös sen, mitä em­me vie­lä it­se näe.

Tai­vaan Isän siu­naus­ta uu­teen vuo­teen

Jou­ni Nie­mi, vs. kirk­ko­her­ra

Näköislehti

Kesälehti (ilmainen)

Näköislehti

Juhlalehti 100v.