Sep­po Kul­las me­neh­tyi vai­ke­aan sai­rau­teen 1.9.2026 Kau­ha­jo­el­la, jos­sa hän oli syn­ty­nyt 13.10.1950. Elä­män­työn­sä hän teki kult­tuu­ri­a­lan yrit­tä­jä­nä.

Hän jät­ti jäl­ken­sä pai­kal­li­seen elo­ku­va- ja mu­siik­kie­lä­mään mo­nin ta­voin ja mo­nen su­ku­pol­ven ajan. Hä­nel­le myön­net­tiin an­si­ois­taan Pro Kau­ha­jo­ki -mi­ta­li.

Se­pon tun­te­neet muis­ta­vat hä­net avu­li­aa­na ys­tä­vä­nä, huo­maa­vai­se­na ja nok­ke­la­na kes­kus­te­li­ja­na ja ava­ra­mie­li­se­nä kult­tuu­rin har­ras­ta­ja­na. Hän koh­te­li ih­mi­siä tasa-ar­voi­ses­ti ja rei­lus­ti. Hy­vän­tah­toi­nen ja po­si­tii­vi­nen asen­ne oli Se­pon elä­män lop­puun as­ti kan­ta­nut voi­ma.

Van­hem­pien yri­tys, Kul­laan saha, tem­pai­si hä­net yri­tys­maa­il­maan jo nuo­re­na. Myös puu­ta­va­ran kä­sit­te­ly tuli tu­tuk­si niin Suo­mes­sa kuin Eng­lan­nis­sa­kin Bour­ne­mout­hin sa­ta­mas­sa.

Luon­te­vas­ti hän suun­tau­tui opin­nois­saan kau­pal­li­sel­le alal­le ja sai jo pa­ri­kymp­pi­se­nä mah­dol­li­suu­den os­taa elo­ku­va­te­at­te­ri Ku­va­ho­vin. Ny­kyi­sel­tä ni­mel­tään Bio Mar­lo­nin toi­min­nas­sa hän oli lop­puun as­ti mu­ka­na. 1970-lu­vun lo­pul­la hän läh­ti vas­tuu­na­lai­sek­si yh­ti­ö­mie­hek­si pe­rus­tet­ta­vaan Kau­ha­jo­en Mu­siik­ki Ky -yri­tyk­seen, jos­sa mo­net Kau­ha­jo­el­ta maa­il­mal­le läh­te­neet muu­si­kot, ku­ten Iri­na, Ant­ti Klee­mo­la ja Sami Pit­kä­mö sai­vat nuo­ri­na Se­pol­ta kan­nus­tus­ta ja in­nos­tus­ta. Mu­siik­ki­lii­ke pal­ve­li asi­ak­kai­ta 35 vuo­den ajan.

Työ oli sa­mal­la Se­pol­le myös har­ras­tus. Sep­po toi­mi ak­tii­vi­ses­ti Ete­lä-Poh­jan­maan elo­ku­va­te­at­te­rei­den yh­tei­sös­sä, Kau­ha­jo­en elo­ku­va­ker­hos­sa ja Kau­ha­jo­en Jazz&Blues Clu­bis­sa, ja hän op­pi tun­te­maan mo­lem­mat toi­mi­a­lat niin tai­teen kuin viih­teen nä­kö­kul­mis­ta.

Sep­po Kul­las toi­mi 40 vuo­den ajan Kau­ha­jo­en Ro­ta­ryk­lu­bis­sa, myös klu­bin pre­si­dent­ti­nä 2000-2001. Ke­vääl­lä 2004 hän mat­kus­ti klu­bin edus­ta­ja­na In­ti­an Bi­da­riin tu­tus­tu­maan ro­ta­rien hank­kee­seen, jos­sa vä­hä­va­rai­sil­le har­maa­kai­hia sai­ras­ta­vil­le in­ti­a­lai­sil­le teh­tiin mak­sut­to­mia sil­mä­leik­kauk­sia. Tuol­loin, yh­teis­työs­sä kan­sain­vä­li­sen Ro­ta­ry­sää­ti­ön kans­sa, oli teh­ty 1 240 har­maa­kai­hi­leik­kaus­ta.

Ko­ke­mus sii­tä, kuin­ka täy­sin so­kei­na elä­neil­le ih­mi­sil­le pa­lau­tet­tiin leik­kauk­sen avul­la näkö, teki hä­neen sy­vän vai­ku­tuk­sen.

Lau­ra Kul­las, ty­tär

Tuo­mo Tur­ja

Jaak­ko Pa­nu­la