Kyl­lä mun­ki mie­les­tä eu­ro on kau­ka­na Söö­pä­ris­tä, mut­ta niin ru­pi­aa mark­ka­ki olo­hon Suo­men nuo­ri­sos­ta.

Mut­ta Söö­pä­rin ai­jan nai­sen tu­lo­ta­so kum­min­ki tuli se­le­väk­si. Mark­ka oli sil­loon ai­ka uu­si mak­su­vä­li­nes. Krank­ka­ky­läs tu­hat ka­ha­rek­san­sa­taa lo­pul­la syn­ty­ny­sen tai­tee­li­an, ope­tus­neu­vok­sen isä oli Söö­pä­rin torp­pa­ri.

Ta­la­vi­sin se pruu­kas ol­la taks­vär­kis Söö­pe­rin­ne­val­la sa­ve­na­jos. Sil­loon kai­vet­ti­hin la­pi­ol­la Köy­kän­ki isoot kak­soosp­run­nit. Sa­via le­vi­tet­ti­hin maan­pa­ran­nuk­sek­si ky­tö­mail­le. Prun­nit on näh­tä­vis Kau­ha­jo­en kar­tas tä­nä­päi­vä­nä­ki. Siä pruu­kas ku­lu­kia ui­mas viä viis­kym­men­tä lu­vul­la puo­let Kai­naas­tua ja ko­koon­ky­lää­si­ä­ki.

Neu­vok­sen isäl­lä­ki oli jut­tu­jen mu­ka­han tai­teel­li­sia tai­pu­muk­sia. Ei ome­na kau­as puus­ta pu­tua. Söö­pä­ri it­tek­ki pruu­kas ku­lu­kia tar­kas­te­le­mas työ­mail­la. Kun sen vaa­ti­mus­ten mu­ka­han neu­vok­sen isän­ki olis pi­tä­ny hi­kool­la ras­ka­has työs mui­ren mal­li­hin, se kuu­li vas­tauk­se­na, jot­ta pi­tää hi­kool­la si­säl­le, niin ei pai­ta kas­tu.

Vuo­si­kym­me­net kuus­ky­tä­lu­vun lo­pul­le as­ti kan­sa­kou­lu­no­pet­ta­jis­ta nai­set sai suu­rem­man ti­lin. Mie­hil­tä ni­mit­täin pi­rä­tet­ti­hin sum­ma les­ki- ja or­po­kas­sa­han. Sin­ne mäki ker­ki­sin muu­ta­ma­na vuon­na ro­po­ja­ni luo­vut­ta­ma­han. Var­ma­han nai­so­pet­ta­ja­kut­su­muk­se­hen liit­tyy joku ki­ri­oot­ta­ma­toon van­ha­pii­kuu­ren lu­paus, min­kä ta­kia niil­tei pe­rit­ty ky­sees­tä mak­sua. Mun­ki kou­lus so­ran jä­lä­ki­hin mo­lem­mat nai­set oli van­ho­ja­pii­ko­ja. Ny­kyy­sin ura­nai­sil­lon sa­mo­ja käy­tän­tö­jä, mut­ta non sink­ku­ja.

Uns­ki