Kauha-Hiihdon kunniaksi järjestetään juhla
Kriuhnaasu tarjoaa jälleen monipuolisen kulttuurikattauksen
Kanadan kulmilta: O tempora, o mores!
Hartauskirjoitus: Pääsiäisen toivo
Justiina Luukaslammi eteni livelähetyksiin
Traktori lähti käsistä Rahikkatiellä - kurikkalaiset tulivat apuun
Tukkirekka ratsattiin Harjankylässä
Harju-Heikkilän perhe lomailee Dubaissa epätietoisuudessa
Yksinäinen susi liikkui lauantaina Kauhajoen keskustan tienoilla
Talviolympialaisissa on nähtävissä häivähdys Kauhajoelta
Suomalaiset ovat vaatimattomia ruokaosaamisen markkinoijia
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ylijohtajan Timo Saaren mielestä (Kauhajoki-lehti 23.8.2023) suomalaisen ruoantuotannon kilpailuvaltteja muihin maihin verrattuna ovat eettisyys, ekologisuus, puhtaus ja yrittäjyys.
Suomessa tuotantoeläimiä kohdellaan hyvin ja elintarviketjussa on otettu käyttöön esimerkiksi eläinten hyvinvointimerkki. Maatiloilla työtä tehdään tänään luonnon monimuotoisuutta edistäen ja kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Ruoan alkuperä on jäljitettävissä pellolta tai navetasta aina kuluttajan lautaselle saakka.
Maahan on viime vuosina syntynyt osakeyhtiöpohjaisia maatilayrityksiä, mutta merkittävä osa maatiloista on edelleen perheviljelmiä, joissa omistus on kulkenut suvussa sukupolvien ajan. Maatila on perheyritys, jossa saattaa usein tehdä työtä kolmekin sukupolvea rinnakkain.
Suomen ruokaviennin euromääräinen arvo oli viime vuonna 2,1 miljardia euroa, missä oli vuoteen 2020 nähden kasvua 0,3 miljardia euroa. Potentiaalia ruokaviennin osalta on runsaasti, mistä kertovat Ruotsin ja Tanskan luvut. Ruotsin ruokaviennin arvo vuonna 2020 oli yli kuusi miljardia euroa ja Tanskan noin 18 miljardia euroa (Helsingin Sanomat 4.4.2022, Eurostat ja Business Finland Oy). Elintarvikevienti ja -tuonti on maamme osalta epätasapainossa, sillä tänne tuotiin elintarvikkeita ja maataloustuotteita 5,5 miljardin edestä (2021).
Timo Saaren mielestä suomalaiset ovat ruoantuotannon sisältämien valttien markkinoinnissa turhan vaatimattomia. Ylijohtaja harmittelee, että valtio on kampanjoinut suomalaisen ruokaviennin edistämiseksi, mutta niistä on puuttunut pitkäjänteisyys. Kun maassa on vaihtunut hallitusvalta, on ollut tekemisen henki päällä, mutta hiljalleen innostus on hiipunut. Saari esittää, voitaisiinko ruokaviennin ponnisteluja edistää pitkäjänteisesti rahaston kautta. Suomen valtio on pyrkinyt edistämään esimerkiksi vihreää siirtymää ja ilmastopolitiikkaa tällaisen rahaston voimin.
Etelä-Pohjanmaa on tunnetusti maan ruoka-aitta, jossa tuotetaan elintarvikkeita yli oman tarpeen. Alkutuotanto ja elintarvikkeiden jalostus ovat myös merkittäviä työllisyyden ja yrittäjyyden lähteitä alueella. Näin ollen Saaren esittämä idea on kannatettava.
Tuomas Koivuniemi
päätoimittaja, Kauhajoki-lehti
Kauha-Hiihdon kunniaksi järjestetään juhla
Kriuhnaasu tarjoaa jälleen monipuolisen kulttuurikattauksen
Kanadan kulmilta: O tempora, o mores!
Hartauskirjoitus: Pääsiäisen toivo
Justiina Luukaslammi eteni livelähetyksiin
Traktori lähti käsistä Rahikkatiellä - kurikkalaiset tulivat apuun
Tukkirekka ratsattiin Harjankylässä
Harju-Heikkilän perhe lomailee Dubaissa epätietoisuudessa
Yksinäinen susi liikkui lauantaina Kauhajoen keskustan tienoilla
Talviolympialaisissa on nähtävissä häivähdys Kauhajoelta