Pirttikankaalla paloi auto ja sen vierestä löytyi menehtynyt henkilö
Pysäyttävä pakomatka, tarina toivosta epätoivon keskellä
Kauhajoen Yrittäjät vietti 90-vuotisjuhlaa ja palkitsi yrittäjiä
Ikkeläjärvellä alkaneet ryyppäjäiset päättyivät karmeasti Seinäjoella
Hartauskirjoitus: Syksyn valoa
Sannin IKH Areena -keikka peruttiin
Kauhajoen viimeinenkin kyläkauppa lopetti
Muistokirjoitus: Outi Sakari oli rakastettu ihminen
Arpa toi muhkean rahapotin Kauhajoelle
Varusmies loukkaantui ulosajossa Hangaskyläntiellä
Kanadan kulmilta: Ukkoslahti virtuaaliesittelyssä
Kirjoituksissani tulee usein esiin vertailuja kotimaani Kanadan ja synnyinmaani Suomen välillä. Tämä vertailu korostuu silloin, kun olen käymässä Suomessa tai Suomesta on meillä vieraita.
Tämä jälkimmäinen tilanne toteutui nyt kesä- ja heinäkuun vaihteessa, kun saimme suomivieraita. Serkkutyttö perheineen ja tätini tulivat riemuksemme visiitille. Kiersimme kohteet ja nähtävyydet, jotka tässä kuvaan ja jotka ovat tuttuja myös monelle kauhajokiselle.
Arvoisa lukija, tule kanssani virtuaaliselle käynnille ja tutustumaan kotikaupunkiini ja sen ympäristöön kolumnini kautta.
Thunder Bay ja Luoteis-Ontarion alue on hyvin erilaista verrattuna Etelä-Pohjanmaahan. Vaikka maatalouttakin on ja tuntuvan suuria maitotiloja kaupungin laitamilla, ei kyseessä ole kuitenkaan laajat pellot ja viljelysmaat. Niitä löytyy linnuntietä viitisensataa kilometriä lännempänä Manitoban provinssista alkaen ja Etelä-Ontariossa saman etäisyyden.
Luoteis-Ontarion maasto on metsäistä, soista ja vesistöjen pirstaloimaa. Pääelinkeinoina alueella on perinteisesti ollut puu, sellu- ja paperiteollisuus sekä kaivostoiminta. Thunder Bayssa nykyään palvelusektori on isoin työllistäjä: kaupunki, iso määrä kouluja ja terveydenhoitoa.
Thunder Bay on edelleen yksi maailman suurimpiin kuuluvia viljasatamia. Väkiluvultaan kaupunki on noin 110,000 eli hieman pienempi kuin Lahti tai sitten Suupohja, Kurikka ja Seinäjoki yhteensä. Luoteis-Ontarion alueelle mahtuisi noin 1,5 Suomea ja väkiluvultaan alueella asuu vajaa varttimiljoonaa ihmistä. Alueen ylivoimaisesti suurin kaupunki on Thunder Bay.
Vaikkei todella korkeita huippuja olekaan, niin Thunder Bayn alueen poikki kulkevan Norwesters-vuorijonon isoin huippu, Mount McKay, yltää 483 metriin ja on ihan kaupungin kupeessa. Se on pyöreästi kolme kertaa korkeampi kuin Kauhajoen Sotkanrinne ja muutaman metrin matalampi kuin Lapin Rukatunturi. Mt. McKayn päältä avautuu hienot näkymät kaupunkiin, Lake Superior -järveen (suomalaisittain Yläjärveen) - maailman suurimpaan järveen ja siihen laskevaan Kaministiquia-jokeen. Vuorelle kiivettiin Tiina, Vikke, Tatu ja minä.
Alue on ollut lähteistä riippuen asutettu jo tuhansia vuosia, jääkauden jälkeen, ehkä mahdollisesti hyvin samoihin aikoihin kuin nykyisen Suomen alueelle tuli asukkaita jäiden sulaessa. Ensimmäiset eurooppalaiset tulivat vasta reilut 300 vuotta sitten. Kiinnostuksen kohteena olivat turkikset, jonka vuoksi Kaministiquia-joen suistoon rakennettiin Fort William niminen kauppa-asema. Alkuperäinen hävisi yli 140 vuotta sitten uuden ratapihan alle, mutta 1970-luvulla siitä rakennettiin tarkka kopio, jossa aika on pysähtynyt vuoteen 1815 ja jota ajan mukaisesti pukeutuneet ja askareita tekevät ”asukkaat” tulkitsevat vierailijoille. Fort William Historical Park on suosittu matkailukohde ja siellä käytiin suomivieraiden kanssa.
Joen yläjuoksulla, noin 30km Thunder Baystä länteen, turkiskauppiaiden kanoottireitti pysähtyi kirjaimellisesti kuin seinään. Vastaan tuli Kakabeka-vesiputous, jonka ohi kanootit ja kantamukset piti kantaa. Korkeutta putouksella on nelisenkymmentä metriä ja leveyttä reilut 100 metriä. Kakabekaa kutsutaan pohjoisen Niagaraksi, vaikka onkin sitä huomattavasti pienempi, mutta silti iso ja vaikuttava nähtävyys.
Thunder Bay sai aikoinaan, vuonna 1970, kun silloiset Fort Williamin ja Port Arthurin kaupungit yhdistyivät, nimensä viereisestä Yläjärven lahdesta, Thunder Baysta eli ”Ukkoslahdesta”. Kaupungista itäänpäin katsottuna, Ukkoslahden toisella puolella on Sibley-niemi, jolla on lyhyt pöytävuorien eli mesojen jono, jotka muodostavat kaupungista katsottuna nukkuvaa jättiläistä muodostavan sivuprofiilin. Muodostuma on nimetty juuri siksi. Tällä lyhyelllä pöytävuorien sarjalla avautuvat Ontarion korkeimmat kallionsienämät. Vajaan kymmenen kilometrin hiekkatien päässä avautuu näköalapaikka, joka on vajaa kolmesataa metriä järven pinnan yläpuolella ja josta kaukana näkyy Thunder Bayn kaupunki.
Sibley-niemellä on myös Silver Islet -niminen pieni lomayhdyskunta, joka alunperin oli 150 vuotta sitten kaivoskylä ja joka muodostui silloisen, maailman tuottoisimman, hopeakaivoksen viereen. Kaivos rakennettiin pienen luodon päälle, ja syvimmillään se ylettyi yli 360 metriä järven pinnan alapuolelle. Pienessä yhteisössä oleva nähtävyys, jossa kävimme sukulaisten kanssa oli 150 vuotta vanha sekatavarakauppa ja lounasravintola, General Store.
Silver Isletissä vierailee muutaman kerran kaudessa myös uusi Viking Octantis, Norjaan rekisteröity erikoisristeilyalus, johon matkustajia mahtuu vain noin 360, mutta liput ovat hinnaltaan ihan omaa luokkaansa, kymmenessä tai kymmenissä tuhansissa dollareissa per nenä. Aluksia on valmistettu kaksi ja ne tekevät myös tutkimusmatkoja Etelämantereelle.
Tähän tämä tutustuminen Ukkoslahteen ja ympäröivään alueeseen tällä kertaa loppuu, ja paljon on paikkoja ja tekemistä jotka jäivät kirjoitukseni ulkopuolelle. Kiitos seurastasi ja hyvää kesän jatkoa!
toivottaa
Pinnan Pasi Kanadasta
Pirttikankaalla paloi auto ja sen vierestä löytyi menehtynyt henkilö
Pysäyttävä pakomatka, tarina toivosta epätoivon keskellä
Kauhajoen Yrittäjät vietti 90-vuotisjuhlaa ja palkitsi yrittäjiä
Ikkeläjärvellä alkaneet ryyppäjäiset päättyivät karmeasti Seinäjoella
Hartauskirjoitus: Syksyn valoa
Sannin IKH Areena -keikka peruttiin
Kauhajoen viimeinenkin kyläkauppa lopetti
Muistokirjoitus: Outi Sakari oli rakastettu ihminen
Arpa toi muhkean rahapotin Kauhajoelle
Varusmies loukkaantui ulosajossa Hangaskyläntiellä
Puistotie 25, KAUHAJOKI
Avoinna:
ma - pe 9-15
(06) 2357 100
etunimi.sukunimi(at)kauhajoki-lehti.fi
ilmoitus (at)kauhajoki-lehti.fi
toimitus(at)kauhajoki-lehti.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.