Pi­dän hy­väs­tä ruu­as­ta. Mitä sit­ten on hyvä ruo­ka. Se­hän on tie­tys­ti hy­vin yk­si­löl­lis­tä. Meil­lä on eri­lai­sia miel­ty­myk­siä.

Olem­me juu­ri viet­tä­neet las­ki­ais­ta ja sen pe­rin­ne­ruo­ka­han on her­ne­keit­to. Tänä päi­vä­nä mei­tä oh­ja­taan ja opas­te­taan ter­veel­li­siin ruo­ka­tot­tu­muk­siin. Suo­si­tel­laan sään­nöl­li­siä ruo­kai­lu­ai­ko­ja sekä li­han syön­nin vä­hen­tä­mis­tä. Vas­taa­vas­ti kas­vis­ruo­kien osuut­ta pi­täi­si li­sä­tä. Mei­dän ih­mis­ten on vai­kea vas­tus­taa kiu­sauk­sia. Em­me ha­lu­ai­si luo­pua oi­kein mis­tään mitä meil­lä on tai mis­tä pi­däm­me. Pa­hoi­tam­me hel­pos­ti myös mie­lem­me, jos ko­em­me, et­tä elä­mis­täm­me hol­ho­taan.

Nyt eläm­me paas­ton ai­kaa. Paas­to­ta voi mo­nel­la ta­paa. Voim­me eh­kä sil­loin hel­pom­min yk­sin­ker­tais­taa tai muut­taa ruo­kai­lu- tai elä­män­ta­po­jam­me, ta­va­ta vaik­ka­pa en­tis­tä use­am­min ys­tä­viä yh­des­sä ruo­kail­len. Paas­to ei kui­ten­kaan ole vain ruu­an vä­hen­tä­mis­tä. Meil­lä on sil­loin myös mah­dol­li­suus pyr­kiä vas­tuul­li­sem­paan elä­män­ta­paan aut­ta­mal­la ta­val­la tai toi­sel­la avun tar­pees­sa ole­via. Jo­kai­nen meis­tä toi­mii omien voi­ma­va­ro­jen­sa mu­kai­ses­ti.

Tu­le­va sun­nun­tai on en­sim­mäi­nen paas­to­na­jan sun­nun­tai. Sen kes­kei­nen ai­he on ker­to­mus Jee­suk­sen kiu­saa­mi­ses­ta au­ti­o­maas­sa. Hän­tä hou­ku­tel­tiin pet­tä­mään kut­su­muk­sen­sa, mut­ta hän voit­ti kiu­sauk­set. Evan­ke­liu­mis­sa (Matt. 16:21-23) Jee­sus pu­hui ope­tus­lap­sil­leen, et­tä hä­nen on men­tä­vä Je­ru­sa­le­miin, kär­sit­tä­vä siel­lä kuo­le­ma ris­til­lä, mut­ta kol­man­te­na päi­vä­nä hän nou­si­si kuol­leis­ta. Pie­ta­ri nuh­te­li hän­tä ja sa­noi, et­tä niin ei saa ta­pah­tua si­nul­le. Jee­sus kään­tyi pois Pie­ta­ris­ta ja sa­noi an­ka­ras­ti Hä­nel­le: ”Väis­ty tiel­tä­ni Saa­ta­na! Sinä tah­dot saa­da mi­nut lan­ke­a­maan. Si­nun aja­tuk­se­si ei­vät ole Ju­ma­las­ta, vaan ih­mi­ses­tä.”

Meis­tä voi tun­tua, et­tä Jee­sus re­a­goi lii­an voi­mak­kaas­ti Pie­ta­rin sa­no­mi­seen, mut­ta Jee­sus ha­lu­si sel­ke­äs­ti tuo­da ope­tus­lap­sil­leen tie­dok­si, mikä on hä­nen Ju­ma­lal­ta saa­man­sa teh­tä­vä. Hän ei lan­gen­nut kiu­sauk­siin. Kiu­saa­ja ei jätä rau­haan ke­tään ny­ky­a­jan­kaan ih­mis­tä, mut­ta apum­me on Kris­tus, kiu­saus­ten voit­ta­ja. VK vir­ren 951 sa­noin; Oi Jee­sus muu­ta mi­nua, vie li­kem­mäk­si si­nua. Voi­mal­la py­hän uh­ri­si tee va­lok­si, tee suo­lak­si.

Esa Kip­po­la