Suupohjaan toimeentulotukea lähes 1,4 miljoonaa euroa
Kenkäkauppiaat soisivat löytävänsä liikkeelle jatkajan
Työllisyysasiat siirtyvät vuodenvaihteessa kokonaan Vuoksille
Johanna Kylmäluoma avasi joogastudion
Lukijoilta: Trahteerimestaritar
IKH:n muutosneuvottelut päättyivät - väkeä irtisanottiin
Jonathan Timonen nähdään The Voice of Finlandissa
Auto ojaan Aninkujalla - paikalle tuli lääkintähelikopterikin
Auto päin puuta keskustassa
Nuoripari viihtyy uudessa hirsitalossa Valkamankylässä
Kölnin katolinen tuomiokirkko on kaupungin tunnetuin nähtävyys ja yksi Saksan tärkeimmistä arkkitehtuurisista kohteista. Kuva: Hanna Hattar
Lakeuden laidalta: Kuntoilua Kölnin kirkon 533 askelmalla
Tätä kirjoittaessani olen toipumassa koronan kurjimuksesta. Tauti iski toistamiseen tänä vuonna.
Maaliskuussa se piti minua otteessaan tuntuvasti, mutta silti kohtuullisesti. Perheen ainoana potilaana selvisin siitä muutaman päivän riutumisella. Heti toivuttuani lähdimme alppimäkiin, joissa ilma tuntui erityisen ohuelta yli 3000 metrin korkeuksissa. Sain kiskoa kunnolla happea keuhkoihin ja silmissä musteni. Tunne haihtui kuitenkin parissa päivässä. Kiitin mielessäni täyttä rokotussarjaa, sillä selvisin koronan ensimmäisestä iskusta lopulta melko vähällä.
Lokakuussa lasten syysloman aikaan matkustimme Kölniin. Lähes kolmen vuoden tauon aikana olin unohtanut, miten paljon väkeä Keski-Euroopan suurkaupungeissa asuu – ja liikkuu, etenkin, kun kyse oli saksalaiskoulujen syysloman viimeisestä viikonlopusta. Joka paikassa oli tungosta. Saksassa maskeja käytettiin ainoastaan julkisen liikenteen kyydissä, saksalaiseen tapaan kuitenkin kurinalaisesti ja poikkeuksetta. Me liikuimme vuokra-autolla. Olin autuaasti unohtanut myös ajonopeudet saksalaisilla autobahnoilla. Pahimmassa vilinässä peitin silmäni pelkääjän paikalla. Meno viisikaistaisilla teillä rikkoi mielenrauhani.
Kaiken kaikkiaan väkeä siis riitti. Matkan jälkeen luin lehdestä, että kyseisellä viikolla Saksassa todettiin päivää kohden eniten koronatapauksia koko maailmassa. Liekö Saksan tuliainen tai ei, sairastuimme viikko paluun jälkeen koronaan. Nyt virus kiersi läpi kolme meidän nelihenkisestä perheestä. Flunssan kaltainen olotila piti meidät pitkään kodin seinien sisäpuolella.
Matka silti kannatti, sillä keskieurooppalainen tunnelma toi riemastuttavaa vaihtelua syksyn hektisiin viikkoihin. Maisemat olivat vehmaita ja säät ihastuttavia. Lokakuun loppupuolella liikuimme t-paidoissa +23 asteen lämpötilassa.
Yksi matkan huikeimpia kohteita oli Senckenbergin luonnontieteellinen museo Frankfurt am Mainissa. Jättimäiset fossiililöydökset ja dinosaurusten luurankojen jäljennökset olivat vaikuttava näky. Mielenkiintoista oli myös vierailla Kölnin suklaamuseossa ja kuuluisassa tuomiokirkossa. Sen loputtomat yksityiskohdat ja valtava koko herättivät paljon kysymyksiä lapsissa. Myös kirkon torniin vievät 533 askelmaa olivat elämys ja samalla sen päivän kuntoilu-urakka.
Matkalla lapset tapasivat saksalaisia pikkuserkkujaan. Kielten osaamisen merkitys korostui, kuten aina eri kulttuurien kohdatessa. Ruotsin ja saksan kielet ovat lähellä toisiaan, mikä auttoi yhteisessä ymmärryksessä. Hauskana tulkkina toimi myös sukulaisperheen labradorinnoutaja, jonka kanssa telmiessä yhteinen kielikin löytyi kummasti.
Koronan hellitettyä syksy jatkaa taas puolijuoksuista jolkotteluaan. Vimmatusti pyörivään pyörään on hypättävä vauhdista. Töissä on kivaa, mutta kiivastahtista. Lapsilla on harrastuksia, synttäreitä ja jos jonkinlaista erikoispäivää ja -viikkoa koulussa. Lähes jokaisena iltana reppuun tulee muistaa pakata jotain extraa; juomapulloa, lelu tai uikkarit. Vanhempien aivokapasiteetilta, tai muistiinpano- ja muistutusjärjestelmältä, kysytään toimivuutta. Edes sairaana ollessa otteen ei saa livetä, sillä oleellisia asioita on vaarassa lipua ohi Wilmassa wälittömästi ja wääjäämättä.
Tämä on elämää. Toisinaan melko kuormittavaa ja kiireistä, mutta samoista syistä täyteläistä. Vielä 11- ja 8-vuotiaat lapset ovat lähellä ja lähtevät vanhempiensa kanssa pienempiin ja suurempiin seikkailuihin. Tästä ajasta on tärkeää nauttia nyt.
Toipilaan terveisin Vaasasta,
Hanna Hattar
Suupohjaan toimeentulotukea lähes 1,4 miljoonaa euroa
Kenkäkauppiaat soisivat löytävänsä liikkeelle jatkajan
Työllisyysasiat siirtyvät vuodenvaihteessa kokonaan Vuoksille
Johanna Kylmäluoma avasi joogastudion
Lukijoilta: Trahteerimestaritar
IKH:n muutosneuvottelut päättyivät - väkeä irtisanottiin
Jonathan Timonen nähdään The Voice of Finlandissa
Auto ojaan Aninkujalla - paikalle tuli lääkintähelikopterikin
Auto päin puuta keskustassa
Nuoripari viihtyy uudessa hirsitalossa Valkamankylässä
Puistotie 25, KAUHAJOKI
Avoinna:
ma - pe 9-15
(06) 2357 100
etunimi.sukunimi(at)kauhajoki-lehti.fi
ilmoitus (at)kauhajoki-lehti.fi
toimitus(at)kauhajoki-lehti.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.