Jari-Pek­ka Lai­tio-Ra­mo­ne, teks­ti ja ku­vat

Kau­ha­jo­ki-leh­teä jul­kai­se­van Kau­ha­jo­en Kun­nal­lis­leh­ti Oy:n sa­ta­vuo­tis­juh­las­sa IKH Aree­nal­la muis­tel­tiin ja ver­tail­tiin van­ho­ja ja ny­kyi­siä ai­ko­ja, mut­ta muis­tu­tet­tiin myös me­di­an pää­pe­ri­aat­teis­ta.

– Tek­niik­ka voi ke­hit­tyä, mut­ta edel­leen kai­ken poh­ja­na on luot­ta­mus ih­mis­ten vä­lil­lä. Luot­ta­mus syn­tyy sii­tä, et­tä jour­na­lis­mia teh­dään suu­rel­la sy­dä­mel­lä ja am­mat­ti­tai­dol­la. Juu­ri sen an­si­os­ta olem­me tääl­lä sa­ta­vuo­tis­juh­las­sa, pai­not­ti yh­ti­ön hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­ja Timo Kau­ra.

Kau­ra ja moni muu pu­hu­ja ko­ros­ti juh­las­sa, et­tä Kau­ha­jo­en Kun­nal­lis­leh­den ta­ri­na on osa paik­ka­kun­nan iden­ti­teet­tiä.

– Kun leh­ti pe­rus­tet­tiin 1925, ei ol­lut säh­kö­pos­tia, so­si­aa­lis­ta me­di­aa, ei­kä uu­ti­sia tul­lut joka pai­kas­ta 24/7. Tar­ve ym­mär­tää omaa lä­hiym­pä­ris­töä ei ole muut­tu­nut mi­hin­kään. Leh­ti on säi­lyt­tä­nyt mer­ki­tyk­sen­sä, kos­ka se on ker­to­nut ta­ri­noi­ta meis­tä. Nii­tä suu­ria ja pie­niä ta­ri­noi­ta, jot­ka ei­vät kos­kaan pää­dy val­ta­kun­nan me­di­aan, mut­ta meil­le ne ovat nii­tä tär­keim­piä, Kau­ra poh­ti.

Ete­lä-Poh­jan­maan pai­kal­lis­leh­dis­tä har­vat ovat it­se­näi­siä.

– Moni ky­syy tänä päi­vä­nä, et­tä on­ko pai­kal­lis­leh­del­lä tu­le­vai­suut­ta. Minä vas­taan, et­tä on. Sil­lä on eri­tyi­sen tär­keä tu­le­vai­suus. Me­di­aym­pä­ris­tö on pirs­ta­lei­nen ja glo­baa­li, mut­ta pai­kal­lis­leh­ti pi­tää mei­dät juur­tu­nei­na omaan maa­pe­rään. Muis­tut­taa, et­tei maa­il­ma ole yh­tä häs­säk­kää ja jat­ku­vaa uu­tis­vi­li­nää, vaan se elä­mä on koti, naa­pu­rus­to, kau­pun­ki, To­pee­ka ja tu­tut kas­vot leh­des­sä, Kau­ra sa­noi.

Pai­kal­lis­leh­dil­lä tär­keä roo­li

Juh­la­pu­heen piti Il­ma­jo­el­la vart­tu­nut tie­de- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri Mari-Lee­na Tal­vi­tie (kok.), joka kir­joit­ti en­sim­mäi­set leh­ti­jut­tun­sa ylä­as­tei­käi­se­nä Il­ma­jo­ki-leh­teen.

– En­sim­mäi­set mie­li­pi­de­teks­ti­ni nuor­ten asi­ois­ta jul­kais­tiin ni­me­no­maan pai­kal­lis­leh­des­sä eli opin po­liit­ti­sen vai­kut­ta­mi­sen aak­ko­sis­ta jo nuo­re­na ja tyk­kä­sin sii­tä.

Tal­vi­tie on näh­nyt lä­hel­tä, mi­ten tie­don­vä­li­tyk­sen ja -no­peu­den mur­ros sekä muu­tos on nä­ky­nyt niin me­dia-alal­la kuin pää­tök­sen­te­os­sa.

– Se vai­kut­taa po­li­tiik­kaan: ta­vas­sa teh­dä po­li­tiik­kaa, ker­toa ta­pah­tu­mis­ta, ta­voit­taa kan­sa­lai­sia ja toi­sin­päin. Mo­nis­sa asi­ois­sa on pal­jon hy­vää. Kun ajat­te­len, et­tä nuo­re­na per­hee­näi­ti­nä ta­vat teh­dä po­li­tiik­kaa ovat mah­dol­lis­ta­neet sen, et­tä on pys­ty­nyt ole­maan po­li­tii­kas­sa enem­män ja kir­joit­ta­maan eri asi­ois­ta kuin jos ei oli­si in­ter­net­tiä tai äly­lait­tei­ta tai so­si­aa­lis­ta me­di­aa, hän sa­noi.

– Toki on myös haas­tei­ta, esi­mer­kik­si sii­nä, mi­ten ih­mi­set nä­ke­vät maa­il­man ja mi­ten me muo­dos­te­taan ny­ky­ai­ka­na ko­ko­nais­ku­via asi­ois­ta. Lii­an hel­pos­ti niin sa­no­tus­ti kup­laan­num­me ja sil­loin asi­oi­den ko­ko­nais­ku­va hä­mär­tyy. Ja täs­sä pai­kal­lis­leh­del­lä on tär­keä roo­li tuo­da esiin sel­lai­si­a­kin uu­ti­sia, joi­ta ei vält­tä­mät­tä tu­li­si omas­ta mo­bii­li­lait­tees­ta lu­et­tua, Tal­vi­tie jat­koi.

Si­tou­tu­nei­ta työn­te­ki­jöi­tä ja omis­ta­jia

Maa­kun­nan van­hin pai­kal­lis­leh­ti on yk­si kau­pun­gin van­him­mis­ta yri­tyk­sis­tä.

– Yh­ti­ös­sä on ai­na ol­lut si­tou­tu­nei­ta ja eteen­päin kat­so­via luot­ta­mus­hen­ki­löi­tä ja työn­te­ki­jöi­tä. Leh­den juu­ret ovat vah­vas­ti kau­ha­jo­ki­ses­sa maa­pe­räs­sä. Juu­ret, omis­ta­juus ja te­ki­jät ovat edel­leen pit­käl­ti Kau­ha­jo­el­la, to­te­si pää­toi­mit­ta­ja-toi­mi­tus­joh­ta­ja Tuo­mas Koi­vu­nie­mi.

Koi­vu­nie­mi nos­ti his­to­ri­as­ta esiin sen, et­tä leh­den pää­toi­mit­ta­ja­na ja ta­lou­den­hoi­ta­ja­na työs­ken­te­li Ii­sak­ki Tyy­nin jäl­keen Saa­ra Tyy­ni vuo­si­na 1948-49. Hän tuli sai­ras­tu­neen Ii­sa­kin ti­lal­le.

– Nais­puo­li­sia pää­toi­mit­ta­jia oli sil­loin har­vas­sa leh­des­sä.

Ai­ka­jär­jes­tyk­ses­sä pää­toi­mit­ta­ji­na ovat työs­ken­nel­leet en­nen pes­tin­sä lo­ka­kuus­sa 2010 aloit­ta­nut­ta Koi­vu­nie­meä Pie­ta­ri Päi­vä­rin­ta, Ii­sak­ki Tyy­ni, Saa­ra Tyy­ni, Lau­ri J. Lep­pä­nen, Mik­ko Lep­pä­nen, Jar­mo Kos­ki­nen, Ju­ha­ni Krap­pe ja Han­nu Hon­ka­ran­ta.

Leh­den omis­ta­juus on myös ol­lut si­tou­tu­nut­ta. Yh­ti­öl­lä on rei­lut 60 omis­ta­jaa. Juh­las­sa oli pai­kal­la jopa vii­den­nen su­ku­pol­ven omis­ta­ja­su­ku­pol­via.

– Sa­man­lai­nen si­tou­tu­mi­nen on kos­ket­ta­nut leh­den te­ki­jöi­tä. Use­at työn­te­ki­jät ovat teh­neet pit­kiä työ­u­ria. Me­di­a­maa­il­ma on muut­tu­nut, mut­ta edel­leen on niin, et­tä ih­mi­siä kiin­nos­taa, mitä lä­hiym­pä­ris­tös­sä ta­pah­tuu ja mi­ten esi­mer­kik­si pai­kal­li­set pää­tök­set vai­kut­ta­vat omaan elä­mään, Koi­vu­nie­mi muis­tut­ti.

Tär­keä osa de­mok­ra­ti­aa

Yk­si leh­den pe­rus­ta­jis­ta ja pää­o­mis­ta­jis­ta on Kau­ha­jo­en kun­ta (kau­pun­ki).

– Sata vuot­ta sit­ten sen ajan päät­tä­jät nä­ki­vät vies­tin­nän ja yh­tei­söl­li­syy­den ar­von ja ha­lu­si­vat ol­la mu­ka­na luo­mas­sa ka­na­vaa, joka yh­dis­tää ih­mi­siä, ja­kaa tie­toa ja vah­vis­taa pai­kal­lis­ta de­mok­ra­ti­aa, to­te­si Kau­ha­jo­en kau­pun­gin­val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­ja Las­se Hau­ta­la.

Hän muis­tut­ti, et­tä leh­dis­tö on tär­keä osa toi­mi­vaa de­mok­ra­ti­aa.

– Va­paa ja riip­pu­ma­ton vas­tuul­li­nen jour­na­lis­mi on elin­tär­ke­ää, et­tä me kan­sa­lai­set py­sym­me tie­toi­si­na ja voim­me muo­dos­taa mie­li­pi­tei­tä sekä voim­me osal­lis­tua yh­tei­seen kes­kus­te­luun. Täs­sä Kau­ha­jo­ki-leh­ti on ol­lut luo­tet­ta­va ja ar­vo­kas toi­mi­ja.

Yh­den pu­heen­vuo­ron piti seu­ra­kun­nan kap­pa­lai­nen, vs. kirk­ko­her­ra Jou­ni Nie­mi.

– Voi­daan sa­noa, et­tä seu­ra­kun­nal­la ja leh­del­lä on var­maan 100-vuo­ti­nen yh­teis­työ. Leh­ti on hy­vin tär­keä seu­ra­kun­nan tie­dot­ta­mi­ses­sa, mut­ta se on myös teh­nyt pal­jon jut­tu­ja seu­ra­kun­nan toi­min­nas­ta, uu­ti­soi­nut sen pää­tök­sen­te­os­ta ja an­ta­nut ti­laa myös esi­mer­kik­si har­taus­kir­joi­tuk­sil­le. Yh­teis­työ on luon­te­vaa, Nie­mi kiit­te­li.