Karhubasket haki vierasvoiton Kisahallista
Kulttuuri pidentää ikää
Lukijoilta: Julkisista hankinnoista
Hella-gallerian näyttely kantaa nimeä Juuret
Pahimmat tulvat ovat jo laskeneet
IKH:n muutosneuvottelut päättyivät - väkeä irtisanottiin
Jonathan Timonen nähdään The Voice of Finlandissa
Auto ojaan Aninkujalla - paikalle tuli lääkintähelikopterikin
Auto päin puuta keskustassa
Nuoripari viihtyy uudessa hirsitalossa Valkamankylässä
Kanadan kulmilta: Energia puhuttaa
Ihmiselämässä saadaan solmuun monia asioita oikein kunnolla ja perusteellisesti. Mutta harvoin on niin monta lusikkaa sopassa, ja kovempi umpisolmu kuin energian tuotannossa ja kulutuksessa. Teemassa yhdistyy monella tavalla politiikka, ympäristö ja hyvinvointi.
Suomessa järjestelmä on murroksessa uudesta vanhaan. Rajusti kasvava uusiutuvien kapasiteetti, uuden ydinvoiman asteittainen käyttöönotto ja energiakaupan romahtaminen Venäjän kanssa takaavat, että vakaat energian hinnat loistavat poissa olollaan. Kanadassa on myös koettu energian hintapiikkejä, mutta maltillisemmin kuin Euroopassa, eniten polttoaineiden kanssa. Tätä kirjoittaessani maakaasun hinta Euroopassa on viisinkertainen Kanadaan verrattuna. Isoa eroa alkaa varmaankin tasaamaan kasvava nesteytetyn kaasun vienti meiltä Jenkkeihin ja Jenkeistä Eurooppaan. Meillä bensan hinta on sahannut tänä vuonna 1,50 Kanadan dollarissa (CAD) ja reilun 2,00 CAD välimaastossa litralta. Diesel on suhteessa pysynyt pitkään noin 30-50 senttiä kalliimpana.
Kanadasta katsottuna varsinkin Suomen erittäin raju sähkön hinnanvaihtelu pistää pään pyörälle. Selvää on, että Venäjän hyökkäyssota on vaikuttanut raa’alla tavalla ja erityisesti sähköön. Kotitalouksia rasittavat kovat laskut, jonka lisäksi teollisuus kärsii valtavista hintapiikeistä, joka voi tehdä liiketoiminnasta kannattamatonta kertaheitolla. Kolikon toinen puoli on kyky hyötyä ailahtelusta ja siirtää lämmitystä/tuotantoa hintapiikkien ulkopuolelle ja ottaa täyden hyödyn silloin, kun hinnat ovat alhaisimmat tai jopa negatiivisia.
Tämä on raakaa kyytiä, ja nopea mukautuminen äärivaihteluihin on käytännössä enemmistölle mahdotonta. Hallituksille riittävän energian takaaminen on tietenkin tärkeysjärjestyksessä ykkönen, mutta hyvänä kakkosena tulee maaliin myös hintavakauden tavoittelu eli hintapiikkien tasaaminen. Tässä on hyvä mahdollisuus kekseliäisyydelle ja sen toteuttamiselle energian varastoinnin suhteen. Motivaatiota siihen kyllä varmasti löytyy.
Vaikka molemmat maat ovat läntisiä demokratioita, niin energian kulutuksessa ja tuotannossa on suuria eroja Suomen ja Kanadan välillä. Kotitalouksissa yleisin yksittäinen ja suurin energiaa kuluttava kapistus on eri vehje. Meillä se on yleisesti pyykinkuivaaja, Suomessa sähkökiuas. Pohjoisamerikkalaisessa arjessa pyykinkuivaaja on ollut kutakuinkin yhtä yleinen kuin sähkökiuas Suomessa.
Energian omavaraisuus Kanadassa on tapissaan. Maalla on kaikkea, ja paljon, energiaa kaikissa mahdollisissa muodoissa. Perinteisistä energiamuodoista öljyä ja maakaasua on valtavat määrät, kuten myös uraania, kivihiiltä ja vesivoimaa. Vaikka useammat näistä ovat tavalla tai toisella sidoksissa maailmanlaajuisiin markkinahintoihin niin täyttä yhteyttä ei kaikilla ole. Esimerkkinä on sähkö, joka Kanadassa tuotetaan pääsääntöisesti joko ydinvoimalla (Ontario) tai vesivoimalla/kaasulla (muu Kanada).
Omavaraisuus on valtava etu Kanadalle. Tästä yltäkylläisyydestä ja historiallisesti suhteellisen halvasta ja vakaasta hinnasta johtuen eivät monet muut energiamuodot, etenkin uusiutuvat sellaiset, ole nousseet esille yhtä paljon kuin Euroopassa. Bioenergia, puu ja turve ovat pientä ja marginaalista isommassa kuvassa Kanadassa. Yleensä puunpoltto rajoittuu käytännössä kaupunkien ja taajamien ulkopuolelle, enemmän syrjäseuduille, joissa maakaasuliittymiä ei välttämättä ole tarjolla. Kaukolämpö on suhteellisen tuntematon käsite Kanadassa. Kotitalouksissa tavallisinta on oma maakaasulla toimiva keskuslämmitys.
Kotiprovinssissani Ontariossa, kantaverkon peruskuormituksen tarpeen kasvuun vastataan kasvattamalla sähköntuotantoa maakaasulla sekä ydinvoimaloiden käyttöikää lisäämällä. Kaasukapasiteettia aiotaan kasvattaa noin 1 500 megawattia eli lähes Olkiluoto 3:n sähkötehon verran. Ontarion kantaverkko on Kanadan päästöttömimpiä, sillä yli 90 prosenttia sähköstä tuotetaan päästöttömästi, josta valtaosa, noin 60 prosenttia ydinvoimalla ja loput vesi-, tuuli- ja aurinkovoimaa käyttäen.
Ontariossa on kolmessa eri ydinvoimalaitoksessa yhteensä parisenkymmentä CANDU raskasvesireaktoria, jotka tuottavat noin 12 600 megawattia sähköä. Markkinoille odotetaan vajaan kymmenen vuoden kuluttua pieniä, jopa vain kontin kokoisia ydinvoimaloita.
Kanadassa sähkönhinta on lailla säännelty provinssitasolla. Marraskuun ensimmäisenä päivänä Ontariossa astui voimaan uusi hinnoittelu, jossa sähkön hinta laskee hieman. Ne, joilla on älymittarit, tulevat maksamaan sähköstään CAD 7.4, 10.2 tai 15.1 senttiä per kilowatti päivästä ja vuorokauden ajasta riippuen. Kalleinta hinta on klo 7.00-11.00 sekä 17.00-19.00 välisinä aikoina. Halvinta sähkö on koko päivän viikonloppuisin ja pyhisin sekä arkisin klo 19.00-7.00 välisenä aikana.
Kilowattitaksan lisäksi sähkölaskuun lisätään siirtomaksut, jotka joillakin on isommat kuin itse kulutuksesta koituvat kustannukset. Porrastetun hinnan mukaisen sopimuksen tehneet kotitaloudet maksavat sähköstään CAD 8.7 senttiä/kwh 1 000 kwh saakka, ja sen ylitettyä 10.3 senttiä/kwh. Kaupalliset sähkönkuluttajat taas maksavat saman taksan, mutta rajana on 750 kwh kulutus, jonka jälkeen taksa nousee samalla tavalla.
Kaikesta huolimatta, mielestäni Suomessa on huoltovarmuus kaikessa, mukaan lukien energiassa, yleisesti hoidettu hyvin, varsinkin, kun asiaa tarkastellaan kotitalouksien tasolla. Tästä saisimme Kanadassa ottaa oppia. Monella, kuten allekirjoittaneella, on lämmönlähteenä vain maakaasulämmitin, joka kyllä saa kaasua lähes mistä tahansa myräkästä ja katkoksesta huolimatta, mutta silti tarvitsee sähköä toimiakseen. Oma agregaatti, erityisesti kaasulla toimiva sellainen, onkin hyvä varmistus. Hyvin harvoilla on puulämmitys varalla.
Toivotaanpa mietoa ja hyvin hiihdettävää talvea molemmille puolille Atlanttia, joka pitäisi energian kulutusta aisoissa ja kuntoa korkeana!
Pasi Pinta
Kanadassa asuva kauhajokelaissyntyinen Suomen kunniakonsuli
Karhubasket haki vierasvoiton Kisahallista
Kulttuuri pidentää ikää
Lukijoilta: Julkisista hankinnoista
Hella-gallerian näyttely kantaa nimeä Juuret
Pahimmat tulvat ovat jo laskeneet
IKH:n muutosneuvottelut päättyivät - väkeä irtisanottiin
Jonathan Timonen nähdään The Voice of Finlandissa
Auto ojaan Aninkujalla - paikalle tuli lääkintähelikopterikin
Auto päin puuta keskustassa
Nuoripari viihtyy uudessa hirsitalossa Valkamankylässä
Puistotie 25, KAUHAJOKI
Avoinna:
ma - pe 9-15
(06) 2357 100
etunimi.sukunimi(at)kauhajoki-lehti.fi
ilmoitus (at)kauhajoki-lehti.fi
toimitus(at)kauhajoki-lehti.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.